Kultavettä, nokkoskäytettä, kahvinpuruja ja tuhkaa lannoitteeksi

Säästäväisenä kotipuutarhurina en osta lannoitteita, vaan käytän luonnon antimia kuten nokkos- ja rohtoraunioyrttikäytettä. Nokkosia ja/tai raunioyrttejä kerätään ämpäri täyteen ja vodaa päälle, annetaan seistä kannen alla noin 4 päivää kunnes seos döfää. Laimennetaan vodalla suhteessa noin 1:10. Nokkoskäytteestä on erilaisia ohjeita, toisissa kuumaa ja toisissa kylmää vodaa jne. Yksinkertaisuus on meitsillä tässäkin valttia, joten olen aina käyttänyt liotukseen ja laimennukseen saaviin keräämääni kylmää sadevodaa. Mutkat suoraksi olen vetänyt myös määrien suhteen - en punnitse keräämiäni nokkosia enkä laske käymisaikaa. Olen käyttänyt välillä useamman viikon seissyttä käytettä (karsee döfis!), mutta yritän  lannoittaessani laimentaa käytteitä riittävästi. Liian stydi liemi saattaa nitistää kasvin kokonaan.

Kahvinpuruja ja kananmunankuoria isoäidin tapaan

Käytän eri luonnonlannoitteita vaihdellen ja horsmani ovat pärjänneet hyvin näillä omatekoisilla lannoitteilla. Isoäidin tapaan olen kerännyt kahvinpurut talteen ja sekoittanut kukkien multaan silloin tällöin. Myös porkkanariveihin olen ripotellut tsufen puruja, kuuleman mukaan estävät porkkanakemppiä. Ei ole toistaiseksi ötököitä näkynyt. Ylijäämäsumpin voi blandata veden kanssa ja käyttää kukkien kasteluun. Tsufe on ph-arvoltaan hapan, joten kaipa siitä hyötyy ainakin happamasta maasta diggaavat kasvit, mutta itse olen käyttänyt sitä kaikille kasveilleni. 

Kesäkukkien ja muiden ruukkukasvien pohjamultaan sekoitan rikottuja egun kuoria, mummon munaniksi tämäkin, niistä kasvit saavat kalsiumia. Tomaatit ja paprikat diggaa.

Ruukut voi salaojittaa kivillä, kepeillä ja muilla ilmaisilla luonnon antimilla. Erityisesti männyn kävyt ovat hyvää salaojamatskua. Kerää käpyjä nailonsukkiksiin ja stikkaa paketti ruukun pohjalle.

Byysat pois ja lannoittamaan

Käytän kesällä lannoitukseen myös typpipitoista kultavettä, jota on iisi tehdä ja heti käytettävissä: 1 osa pissaa ja 9 osaa vodaa. Pissavedellä ei kastella itse kasvia tai lehtiä vaan multaa. Kultaveden ohjeen löysin luonnonmukaisen puutarhanhoidon oppaasta Lantakirja: Opas puutarhan maanalaiseen elämään. Kirjaa löytää bibluista ja divareista. Lainaus lantakirjan pissasta kertovan luvun ingressistä: 

"Mitä sitä turhia kiertelemään: tämä on todennäköisesti koko kirjan paras ja käyttökelpoisin vinkki. Pissa on lannoitearsenaliinin kruunaamaton kuningatar. Tarvitsee vain laskea pöksyt ja lorotella menemään. Tätä erinomaista lannoitetta on aina saatavilla, se sisältää lähes kaikkia kasviesi tarvitsemia ravinteita ja on kaiken kukkuraksi ilmaista. Käytä kultaisen veden ohella multaa muodostavia karjanlantaa ja kompostia, niin homma on periaatteessa taputeltu." 

Puutuhkaa kalkitsemiseen ja tuholaistorjuntaan

Aikaisin keväällä stikkaan kasveilleni snadin annoksen (muutama kourallinen neliömetrille) puutuhkaa, jota olen talven mittaan kerännyt talteen bastun lämmityksen jäljiltä. Puutuhka on emäksistä ja isoina määrinä nostaa maan pH:ta. Tuhka ei siksi sovellu happaman maan kasveille, kuten esimerkiksi alppiruusulle, havukasveille ja pensasmustikalle. Tuhkaa voi käyttää myös kirppojen, kaalikärpästen ja porkkanakemppien torjuntaan sirottelemalla tuhkaa lehdille.